Vauva

Haikaralle sattui laskuvirhe ja hän toimitti meille pienen paketin hieman etukäteen. Niin kasvoi meidän perhe pienellä pojalla <3 .

Vauva liikkuu kovasti, se hytkyttää ja hetkuttaa mahaa.
Poika tuntuu jotenkin tajuavan, että mahassa on jotain. Hän tulee ja painaa päänsä mahaani vasten ja kuuntelee. Soittaa välillä napaa kuin ovikelloa.
Poika on aika kova halailemaan ja pitämään hyvänä. Ja on mukava huomata kuinka hän ottaa muihin ihmisiin kontaktia, hymyilee ja vilkuttaa. Aamuisin pidetään hyvänä äiti, ja monesti isäkin, sitten oman huoneen pupu ja sitten vielä koirat. Varsinkin Juulia-netiti, jonka kanssa tuntuu olevan lystimpää kuin voi itse kuvitellakaan.

Kohta on meidän perheen kevätmatkakin jo ihan käsillä. Kopistamme Suomen tomut ja käymme katsomassa kuinka pitkällä kevät on Saksassa. Mukavaa.

Naistenpäivänä

 


Sain ihania kukkia.
Löysin ison pussin tikkareita jemmasta.
Laitoin molemmat esille ennen inhoamiini Taalareihin. Jostain syystä ne eivät näytäkään enää niin Mervi Tapolan kukkamaljakoille.
Jos tiedätte mitä tarkoitan. ;)

Ulkona paukkuu pakkanen.
Auto on seissyt pihassa monta päivää.
Koirat hyppii kolmella jalalla ja näyttävät kärsiville kävelyllä.


Nautin hiljaisuudesta keittiönpöydän ääressä edessäni kuvan _asia_. Mies kysyi syönkö salassa herkkuja. Eipä arvannut mikä tuo oikeasti oli.

Lahja ihanalta ystävältä. Vadelma saippua.

Pitkästä aikaa

Suklaasikala on ollut hiljainen.

Tänä aamuna tässä kotona pojan kanssa puuhastellessa osui muutama kotijuttu linssiin.

Aika menee niin kamalaa vauhtia. Paljon on tapahtunut taas ja hirmuisesti tuntuu puuhaa olevan aamusta lähtien.
Nyt meidän vauhtia hiljentää vähän merinorsunyskä, keuhkojen kutina ja nenän vuotaminen.

Poikaa se ei paljon jarrutellut. Hän meni ystäviensä kanssa tyhjentämään kodinhoitohuoneen kaappia. Tyhjensi sieltä pullot lattialle, latasi takaisin kaappiin ja taputti itselleen. Uskolliset ystävät seurasivat tottakai tätä hupia lähietäisyydeltä, ettei vaan jää mitään näkemättä.

Yskästä huolimatta kävelimme päiväunille käydessä oman tien leipomoon ja haettiin munkit, josko ne toisivat vähän piristystä tähän köhinään.

Ulkona

Ulkona paukkuu kiva pakkanen, lunta on tullut koko päivän ja päiväuniaikaan olikin luvassa lumitöitä, kuinkas muuten.
Uusi terassi näyttää kivalle ja talon väri sopii talveen kuin nenä päähän.
Mies oli ollut hyvin ajattelevainen ja ostanut lyhdyt ulos. Pajukartionkin oli nostanut terassille.
Hän tekee asioita usein kun minä vasta ajattelen niitä. ;)

Koirat nauttivat ulkoilmasta kun minä tein lumitöitä. Vanhan koiran silmissä on jo vanhuus. Samoissa silmissä uskollisuus ja vanhuus. On meidän 9. yhteinen joulukuu.

Vuosi

Poika tuli eilen vuoden. Aika on mennyt todella nopeasti ja poika vuodessa kasvanut hurjasti. Vastahan se oli pieni pötky kainalossa, nyt on jo iso jätkä, jolla on omat juttunsa. Ihana, ihana pieni poika. Onnea pienelle murulle vielä hurjasti!

Ja pihallakin tapahtuu. Me saadaan terassi! Vielä on keskeneräistä, mutta josko kuvia saisi otettua tässä pikapuoliin.

Joulua jo odotellaan, ennen sitä juhlitaan isänpäivää ja pojan ensimmäisiä synttärijuhlia. Ja vähän tässä on erään tiedonkin odottamista.

Ihanaa aikaa.